Mikä kiire Suomessa on nuijia Nato-päätös valmiiksi pöytälaatikkoon, vaikka ei ole edes täyttä varmuutta pääseekö Suomi sotaliittouma Naton jäseneksi?

17.02.2023

Verkkosieppaus_17-2-2023_165559_www.sss.fi.jpeg



Erittäin kova kiire ja hätäily jossain asiassa herättää aina kysymyksiä, esimerkiksi verkostomarkkinoinnin rekry-tilaisuuksissa mukana olleet tietävät, että siellä pitäisi laittaa nimi paperiin heti, eikä katsota hyvällä jos ihminen sanoo nukkuvansa yön yli ja miettivänsä asiaa.

Nyt monilla tahoilla ja puolueilla tuntuu olevan kova kiire saada nuijituksi Natoon liittymispäätös valmiiksi jo tällä vaalikaudella, vaikka yhtenäisenä mainostettuun Natoon ei Suomi pääse ennen kuin Turkki ja Unkari näyttää vihreää valoa. Hirveällä kiireellä päätös kuitenkin joidenkin mukaan pitäisi saada valmiiksi pöytälaatikkoon odottamaan.
Rauhaa rakastavat ihmiset toivovat, että Turkki ja Unkari torppaisivat Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ja siten estäisivät jännitteiden nousun suurvaltojen välillä.

Väistämättä tässä herää kysymys, että isot puolueet pelkäävät Nato-asian muuten tulevan yhdeksi tulevien eduskuntavaalien isoimmista aiheista. Hyvää nousua tehneet uudet pienpuolueet ovat lähes kaikki perehtyneet geopolitiikkaan sen verran, että tietävät Nato-jäsenyyden olevan Suomelle huono asia.

Pelkäävätkö isot puolueet, että pienpuolueet alkavat vaalikampanjoissaan vyöryttämään valtavan määrän faktoja joissa kerrotaan Naton huonoista puolista ja niistä riskeistä mitä Natoon liittyminen Suomelle aiheuttaa. Isojen puolueiden kannatus saattaa jopa laskea merkittävästi jos pienet puolueet saavat viestinsä perille, ja samalla paljastuu isojen puolueiden savijalat joilla ovat seisoneet Natoa mainostaessaan.

Samalla myös todennäköisesti tehdään uusi riippumaton Nato-gallup jossa kysytään esim. kuinka moni haluaa ydinaseita Suomeen? Tuossa gallupissa kannatus tuskin nousee yli 80%, kuten siinä surullisen kuuluisassa Nato-gallupissa johon vedoten tehtiin jäsenyyshakemus Natoon. Tuosta arpajais-gallupista kirjoitimme jutussa: Liian moni poliitikko ja julkisuuden henkilö on vajonnut syvään sotapsykoosiin.

Hätäilijöiden pitäisi myös tutustua vaiettuun sotahistoriaan, mm. Suomen Talvisotaan liittyen, ennen kuin kirjoitellaan mitään lappuja. Tosiasioiden tunteminen auttaa monessa asiassa, tuo fakta vaan näyttää nykyiseltä eduskunnaltamme olevan pahasti kateissa.

Kuten presidentti Niinistö helmikuussa 2022 totesi, ”Nyt naamiot on riisuttu”, tosin Niinistö riisui omankin naamionsa, kuten riisui myös monien kansallismielisinä pitämä PerusSuomalaiset, sekä monien muidenkin naamiot putosivat. Naamioiden takaa paljastuikin globalisteja ja oman edun tavoittelijoita, eikä suinkaan Suomen parhaaksi toimijoita.

Tampereen Sanomat NetMagazine, kansan ja rauhan puolella

 

Jutun kuvakaappaus osoitteesta: Ulkoasiainvaliokunta sai valmiiksi Nato-mietintönsä, alustavan aikataulun mukaan täysistunto päättää 28. helmikuuta – valiokunta halusi asian pois päiväjärjestyksestä ennen vaalitaukoa, sanoi puheenjohtaja Jussi Halla-aho | SSS.fi 



Aiheeseen liittyen:

Miksi niin moni haluaa suudella Naton sormusta? (katso video, jos uskallat!) | Tampereen Sanomat

Liian moni poliitikko ja julkisuuden henkilö on vajonnut syvään sotapsykoosiin | Tampereen Sanomat

Poimintoja uutisvirrasta, näin meitä aivopestään ja viedään kohti Natoa | Tampereen Sanomat

Talvisota alkoi 83 vuotta sitten (Talvisodan kielletty historia) | Tampereen Sanomat

Veikeä verkostomarkkinointi - Huippumyynti

Autobonus | Yle Areena

 

  

  

  

29.09.2023Vinkki Uudenkaupungin autotehtaalle
29.09.2023Pieni muistutus
26.09.2023Valtamedia laittaa parastaan: kuukausipalkka 12424 euroa ja tölkkihernekeitto
23.09.2023Tiedeyhteisö vastusti käsien pesemistä
20.09.2023Uutuuskirjasta paljastuu: poliitikot valehtelivat suomalaisille päin näköä
20.09.2023Ajatuksia herättäviä kuvia
16.09.2023Onko Nato osasyyllinen Libyan tulviin?
15.09.2023Totuus Libyasta
11.09.2023Mitä oikeasti tapahtui 22 vuotta sitten?
06.09.2023Tankki täyteen - Yksi kaikkien aikojen parhaita tv-sarjoja Suomessa

Siirry arkistoon »