Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä parhaillaan käytävät vapaakauppaneuvottelut ovat EU:n historian mittavimmat.

Niin kutsuttu TTIP-sopimus (Transatlantic Trade and Investment Partnership, Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus) on herättänyt julkisuudessa runsaasti kritiikkiä, sillä sen pelätään kasvattavan yritysten valtaa suhteessa valtioihin.

Vaarat ovat kuitenkin vielä tätäkin suuremmat: kauppapolitiikan ratkaisuilla voidaan tuhota koko eurooppalainen maatalous.

TTIP tarkoittaa hormonilihaa ja lihanpesua

Vapaakauppaneuvotteluissa rankin yhteentörmäys tulee erilaisista käsityksistä ruokaturvallisuudesta. Käytännössä EU ei voisi asettaa Yhdysvalloista tuleville elintarvikkeille sen kummempia laatuvaatimuksia kuin yhdysvaltalaiset itse haluavat määritellä.

Hormoniliha on Yhdysvalloissa sallittua, mutta EU:ssa kiellettyä. Geenimuuntelu, GMO, ei kuulu eurooppalaiseen tuotantotapaan, mutta Amerikassa se on yleistä.

Antibioottien ehkäisevä käyttö lihan tuotannossa on USA:ssa tavallista. EU:ssa se ei ole virallisesti sallittua.

Heikkokuntoisen lihan klooripesu on Amerikassa sallittua. EU:ssa sitä ei sallita. Maitohappokäsittely on naudanlihalle nyt EU:ssa sallittu, jotta vapaakauppaneuvottelut saatiin käyntiin.

EU ei myöskään pidä hyväksyttävänä amerikkalaista eläinten kloonausta eettisistä syistä.

Kilpailujuridiikka on ainoa kriteeri

Kiistat ratkaistaan välimiesoikeudenkäynneissä. Kolmen juristin kamarissa on enemmän valtaa kuin EU:ssa ja eurooppalaisten kansallisilla hallituksilla yhteensä. Välimiesoikeus ei vastaa eurooppalaista käsitystä demokratiasta. Se on puhtaasti markkinavoimien säätelemää.

Tällä hetkellä tupakkayhtiöillä on miljardien kanteet muutamaa valtiota vastaan. Tupakkiaskin kansalliset merkinnät ovat tupakkayhtiöden mielestä syrjiviä.

Jos ylikansallinen yritys katsoo, että jokin kansallinen muutos aiheuttaa sille haittaa, asiaa tarkastellaan ainoastaan kilpailuperustein. Eettiset ja ympäristölliset seikat sivuutetaan.

Ylikansallinen teollisuus kävelisi siis demokraattisten ihmisoikeuksien yli.

Kaikki Suomen kilpailulainsäädännön asiantuntijat ovat huolissaan. Kuluttajansuojalla ei olisi tulevaisuudessa mitään merkitystä. Ei myöskään eettisillä näkökulmilla, eikä eläinten hyvinvoinnilla.

Massiiviset haitat

Saimme ehdotuksen aiheen käsittelemiseksi lukijalta. Soittelimme muutamalle farmarille kysyäksemme sopimuksesta. ”Mikä TTIP?” oli jokaisen vastaus.

Aiheesta on syytä lyödä rumpuaa, koska vapaan kaupan nimissä ulkomaiset, ympäristöstä ja eläinten hyvinvoinnista piittaamattomat, jättiyritykset kykenisivät myymään epäeettisesti tuotettuja elintarvikkeita polkuhintaan.

Eurooppa joutuisi todennäköisesti sopeuttamaan lainsäädäntöään jättifirmojen mieleisiksi, vaikka vapaakauppaneuvottelijat vakuuttelevatkin, että EU:n direktiivejä ei kumottaisi. Olisiko kuluttajalla enää mahdollista saada ostamastaan ruuasta läpinäkyvää informaatiota?

Tämä saattaisi johtaa siihen, että suomalainen ja eurooppalainen ruuantuotanto loppuisi. Pesty jäteliha ja hormoneilla kasvatettu ruoka voisi olla kauppasopimuksen solmimisen jälkeen kaupan hyllyissä arkipäivää.

Kuluttajien huoli turvallisesta ruuasta on aiheellista.

Mitä jos suojaisimme omaa tuotantoamme voimakkaammin?

TTIP:n hyötyjen lista on lyhyt: suomalaisten tuotteiden vienti helpottuisi tullien poistumisen myötä. Amerikkalaisten tuotteiden halpeneminen todennäköisesti söisi tämänkin hyödyn.

Toisaalta taas amerikkalainen protektionismi on nin häikäilemtöntö nationalistista puuhaa, että pääsevätkö eurooppalaiset kuitenkaan heidän markkinoilleen.

Suomalainen maataloustuotanto on muuhun maailmaan verrattuna paljon puhtaampaa ja eettisempää. Meillä on paljon tiukempi tuotantokuri ja lainsäädäntö.

Eikö olisi aiheellista löytää välineet suojaamaan oman maan tuotantoa?

Silloin tiukalle byrokratialle löytyisi perusteet, eikä sääntely toisi meille vain kilpailuhaittaa."