Uusi Suomi Puheenvuoro: Suomi kansalaisia varten - miksi Suomen suunta on muutettava?

Suomi kansalaisia varten – miksi Suomen suunta on muutettava?

Kirjoittaja: Tuomo Kinnunen 16.10.2026 14:31

Suomen ongelma ei ole pelkästään heikko talous, kasvava velkaantuminen tai julkisten palveluiden vaikeudet. Ongelma on paljon syvemmällä. Olemme vuosikymmenten aikana rakentaneet yhteiskunnan, jossa järjestelmän ylläpitämisestä on tullut liian usein tärkeämpää kuin sen alkuperäisestä tarkoituksesta.

Yhteiskunnan pitäisi olla olemassa kansalaisia varten. Suomessa näyttää yhä useammin siltä, että kansalaiset ovat olemassa järjestelmää varten.

Tämä kehitys on pysäytettävä.

Suomi on pieni kansakunta, jolla olisi erinomaiset edellytykset menestyä. Meillä on luonnonvaroja, osaamista, koulutettu väestö, maataloutta, teollisuutta ja vahva yrittämisen perinne. Silti valtiontalous velkaantuu, yrityksiä ajautuu vaikeuksiin, maaseutu autioituu ja kansalaisilta leikataan palveluita.

On aiheellista kysyä, ovatko ongelmamme todella seurausta voimavarojen puutteesta vai siitä, miten yhteisiä voimavarojamme käytetään ja miten Suomea johdetaan.

Talouden on palveltava ihmisiä

Suomen talouspolitiikka tarvitsee perusteellisen suunnanmuutoksen.

Julkisessa keskustelussa talouden onnistumista mitataan lähinnä bruttokansantuotteella, valtion velalla ja erilaisilla tilastoilla. Nämä ovat tarpeellisia mittareita, mutta ne eivät yksin kerro kansakunnan todellisesta hyvinvoinnista.

Mitä hyötyä on tilastollisesta talouskasvusta, jos samaan aikaan kansalaisten ostovoima heikkenee, yritysten toimintaedellytykset huononevat ja yhteiskunnan velkataakka kasvaa?

Todellisen talouskasvun pitää perustua tuottavaan työhön, yritystoimintaan, jalostukseen ja kansakunnan vaurastumiseen.

Suomen on oltava maa, jossa työn tekeminen, yrittäminen, investoiminen ja vaurastuminen ovat kannattavia.

Verotuksen tehtävä on rahoittaa tarpeelliset yhteiskunnalliset palvelut, ei tukahduttaa taloudellista toimeliaisuutta. Verokertymää voidaan kasvattaa myös siten, että yritystoiminta lisääntyy, työllisyys paranee ja koko kansantalous vahvistuu.

Julkisia menoja puolestaan on arvioitava niiden todellisen hyödyn perusteella. Kaikkea olemassa olevaa ei pidä ylläpitää vain siksi, että niin on aina tehty.

Yrittäjä ei saa olla hallinnon vastustaja

Olen itse yrittäjä ja maatalousyrittäjä. Tiedän käytännön kokemuksesta, kuinka suuri merkitys viranomaisten päätöksillä voi olla yrityksen tulevaisuudelle.

Suomessa yrittäjä joutuu liian usein käyttämään kohtuuttomasti voimavarojaan erilaisten hallinnollisten vaatimusten täyttämiseen. Erityisen ongelmallisia ovat tilanteet, joissa viranomaistoiminta on vaikeasti ennakoitavaa tai yrityksen näkökulmasta kohtuutonta.

Viranomaisen tehtävä ei ole vaikeuttaa laillista yritystoimintaa, vaan varmistaa lain noudattaminen ja mahdollistaa yhteiskunnan toiminta.

Tarvitsemme myös todellista virkavastuuta. Jos tuomioistuin toteaa viranomaisen toimineen lainvastaisesti ja yritykselle on aiheutunut merkittävää vahinkoa, riippumattoman virkavastuun arvioinnin pitäisi käynnistyä automaattisesti. Se ei tarkoita automaattista rangaistusta, vaan vastuun asianmukaista selvittämistä.

Oikeusvaltiossa vastuu ei saa jäädä pelkästään kansalaiselle.

Koko Suomen on saatava elää

Suomen aluepolitiikassa on jo pitkään ollut kehityssuunta, jossa toimintoja, työpaikkoja ja päätösvaltaa keskitetään yhä suurempiin yksiköihin.

Samalla pienempien paikkakuntien elinvoima heikkenee.

Tämä ei ole luonnonlaki. Se on osittain poliittisten päätösten seurausta.

Suomen hyvinvointia rakennetaan myös maaseudulla, maatiloilla, metsissä, tehtaissa ja pienissä yrityksissä. Niiden tuottama arvo hyödyttää koko kansakuntaa.

Alueiden elinvoimaa ei pidä mitata pelkästään väkiluvulla. On tarkasteltava tuotantoa, luonnonvaroja, huoltovarmuutta, työllisyyttä ja paikallisen talouden kehitysmahdollisuuksia.

Valtion tehtävä on luoda tasapuoliset mahdollisuudet yritystoiminnalle ja asumiselle kaikkialla Suomessa.

Myös julkisten hankintojen vaikutukset kotimaiseen tuotantoon ja huoltovarmuuteen on otettava nykyistä paremmin huomioon. Hankintalainsäädännön sallimia mahdollisuuksia laadun, toimitusvarmuuden ja kokonaistaloudellisuuden painottamiseen pitäisi hyödyntää täysimääräisesti.

Demokratian on tarkoittava kansanvaltaa

Suomen perustuslain mukaan valtiovalta kuuluu kansalle.

Käytännössä kansalaisten mahdollisuus vaikuttaa tärkeimpiin ratkaisuihin on kuitenkin rajallinen.

Puolueiden johdon asema on vahva, ja eduskuntaryhmien sisäinen ryhmäkuri rajoittaa kansanedustajien itsenäistä päätöksentekoa.

Samaan aikaan monet Suomen tulevaisuuteen vaikuttavat suuret ratkaisut on tehty ilman kansanäänestystä.

Meidän pitäisi uskaltaa kysyä, kuinka hyvin nykyinen järjestelmä toteuttaa perustuslain tarkoittamaa kansanvaltaa.

Kannatan riippumatonta perustuslakituomioistuinta, vahvempaa kansalaisten vaikutusmahdollisuutta ja kansanedustajien todellisen riippumattomuuden vahvistamista.

Myös Suomen kansainvälisten sitoumusten vaikutuksia kansalliseen päätösvaltaan on voitava arvioida avoimesti ja kriittisesti.

Demokratia ei voi tarkoittaa sitä, että kansalainen saa äänestää neljän vuoden välein mutta suurten poliittisten linjausten kyseenalaistaminen leimataan sopimattomaksi.

Suomen ulkopolitiikan lähtökohtana on oltava Suomen turvallisuus

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on tapahtunut historiallisesti suuria muutoksia.

EU-jäsenyys, euroon siirtyminen, Nato-jäsenyys ja erilaiset kansainväliset sopimukset ovat muuttaneet Suomen asemaa ja päätöksentekoa.

Näiden ratkaisujen todellisia hyötyjä, kustannuksia ja riskejä pitää voida arvioida myös jälkikäteen.

Kansainvälinen yhteistyö on tarpeellista, mutta se ei saa muodostua itseisarvoksi, jonka vuoksi Suomen kansallinen etu jää toissijaiseksi.

Suomen on pyrittävä rauhanomaiseen rinnakkaiseloon kaikkien valtioiden kanssa. Meidän on huolehdittava omasta turvallisuudestamme ja puolustuskyvystämme, mutta samalla tehtävä kaikkemme sotilaallisten vastakkainasettelujen vähentämiseksi.

Sodan inhimillisiä ja taloudellisia seurauksia ei saa koskaan unohtaa.

Rauhan tavoitteleminen ei ole heikkoutta. Se on vastuullista politiikkaa.

Päätösten vaikutuksia on arvioitava kokonaisuutena

Yksi suomalaisen päätöksenteon suurimmista puutteista on mielestäni kokonaisvaikutusten riittämätön arviointi.

Kun tehdään ilmastopoliittinen päätös, pitäisi tarkastella myös vaikutukset teollisuuteen, maatalouteen, työllisyyteen, energiakustannuksiin ja huoltovarmuuteen.

Kun muutetaan eläkejärjestelmää, pitäisi arvioida vaikutukset työkykyyn, nuorten työllistymiseen ja sosiaaliturvan kustannuksiin.

Kun leikataan julkisista palveluista, pitäisi selvittää, syntyykö säästöjen seurauksena entistä suurempia kustannuksia muualla.

Ja kun sitoudutaan kansainvälisiin menoihin, pitää arvioida avoimesti, mistä rahat otetaan ja mitä vaihtoehtoisia käyttökohteita niillä olisi Suomessa.

Päätöksenteossa ei riitä, että yksittäinen ratkaisu näyttää hyvältä yhden ministeriön, viraston tai poliittisen tavoitteen näkökulmasta.

Sen on oltava perusteltu koko Suomen ja tulevien sukupolvien kannalta.

Tarvitsemme todellisen suunnanmuutoksen

Suomen ongelmia ei ratkaista pelkästään vaihtamalla hallituspuolueita seuraavissa vaaleissa.

Tarvitsemme muutoksen ajattelutapaan, jolla yhteiskuntaamme johdetaan.

Meidän on asetettava suomalaisen työn ja tuotannon toimintaedellytykset, kansalaisten toimeentulo, hyvinvointi, turvallisuus ja kansallinen päätösvalta politiikan keskiöön.

Tarvitsemme vähemmän hallinnollista itseisarvoa ja enemmän käytännön järkeä.

Vähemmän lyhytnäköistä poliittista näytelmää ja enemmän vastuuta päätösten pitkäaikaisista seurauksista.

Vähemmän vastakkainasettelua ja enemmän avointa keskustelua myös vaikeista kysymyksistä.

Olen lähtenyt mukaan vuoden 2027 eduskuntavaaleihin Vapauden liiton ehdokkaana, koska katson, ettei nykyinen poliittinen suunta riittävästi palvele Suomen kansalaisten etua.

Tarkoitukseni ei ole vain arvostella vallitsevaa järjestelmää. Haluan myös esittää konkreettisia, perusteltuja vaihtoehtoja sen uudistamiseksi.

Tulen käsittelemään näissä kirjoituksissani Suomen taloutta, verotusta, yrittäjyyttä, maataloutta, aluepolitiikkaa, hallinnon uudistamista, demokratiaa sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Kaikkien näiden kysymysten taustalla on yksi yhteinen periaate:

Yhteiskunnan on oltava kansalaisia varten – ei päinvastoin.

Suomen kansallinen etu edellä. 


Lähde: Suomi kansalaisia varten | Uusi Suomi Puheenvuoro 

Uusi Suomi Puheenvuoro = hyvää ja huonoa

Uusi Suomi Puheenvuoro - palsta on kohtalaisen suosittu ”vapaan” sanan blogipalsta, joka on tullut tunnetuksi myös melko kovasta sensuuristaan. Jos blogikirjoittajan teksti haastaa liikaa valtamediaa ja sen agendoja, kirjoitus saatetaan poistaa ja kirjoittajalle antaa määräaikainen kirjoituskielto palstalle.

Vaikka Puheenvuoro-palstan kirjoitukset ovat pääsääntöisesti valtamediaa myötäileviä, sieltä löytyy myös monia erittäin hyviä ja mielenkiintoisia tekstejä, jotka ansaitsevat laajempaakin julkisuutta.

TampereenSanomat.fi kunnioittaa Journalistin ohjeita, ja pyrkii myös jakamaan muiden kirjoittajien laadukasta sisältöä eteenpäin. Kirjoituksen jakaminen ei tarkoita, että TampereenSanomat.fi olisi automaattisesti täysin samaa mieltä kirjoituksessa esitetyistä näkemyksistä, vaan tarkoituksena on nostaa kiinnostavia puheenvuoroja laajemman yleisön nähtäväksi. Tässä tapauksessa tosin on helppo olla samaa mieltä kirjoittajan kanssa, ja kirjoitus on muutenkin varsin oikeaan osuva ja ajankohtainen.


TampereenSanomat.fi, sananvapauden puolella